Working Holiday Australia, alku

Lentomme Kuala Lumpurista kohti Sydneyn kansainvälistä lentokenttää läheni tunti tunnilta. Jännitys uuden mantereen valloittamisesta tuntui vatsan pohjassa. Tätä olimme odottaneet. Vihdoinkin renkaat koskettivat maata. Otimme ensimmäiset askeleet Australian mantereella Sydneyssä, sieltä lentomme lähti kohti Brisbanea. Astuessamme ulos kentältä ulkona tihkutti vettä ja tuuli nosti ihon kananlihalle, vaihdoimme terminaalia sisäisten lentojen terminaaliin ja katselimme, kun eräät varttuneemmat kaverukset harmaine partoineen nousivat terminaaliin kulkevaan bussiin surffilautojensa kanssa ja ajattelimme heti, että nämä varmasti lähtevät pohjoiseen karkuun viileää ilmaa.

Tiger Air on paikallinen halpalentoyhtiö, joka lentää maan sisäisiä lentoja. Lensimme sillä Sydneystä Brisbaneen. Kaikki ei kuitenkaan hoitunut yhtä helposti kun Strömsössä vaan lähtöaulassa vallitsi täysi kaaos. Jonot Tiger Airin lennoille meneville baggage drop-pisteille olivat järkyttävän pitkät ja ruuhkauttivat koko aulan, jono kiemurteli monien kymmenien metrien mittaisena ja meillä kesti reilun tunnin verran siinä jonotellessamme. Tiger Airillä oli vain kaksi palvelupistettä ja selvästi eniten asiakkaita. Ihme kyllä kerkesimme lennollemme kuitenkin hyvissä ajoin, vaikka kilpailu kellon kanssa oli tiukkaa. Olimme mitanneet painot laukuista ennen lähtöä. Tietokoneemme laukku oli hiukan liian painava matkustamoon, joten kujeilimme sen kanssa. Vielä lähtöportillakin henkilöstö mittaili ja tutki laukkujen painoja, mutta onnistuimme välttämään mittailut siirtyen hiljalleen taaimmaista jonoa kulkien koneeseen. Huh, liippasi läheltä. Ikinä ei ole tullut vastaavaa tarkkailua käsimatkatavaroiden painosta. Taustalla on halpalentoyhtiön halu laskuttaa liikapainosta.

Tigerair on yksi lukuisista maailman halpalentoyhtiöistä. Jos hinta ratkaisee ota tämä, mutta jos mukavuus ja viihtyvyys, niin valitse siinä tapauksessa lentoyhtiö ilman halpaa alkuosaa. 😉

Saapuminen Brisbaneen

Silmät aukesivat, kun kone alkoi laskeutumaan ja auringon valo täytti lentokoneen matkustamotilat. Ikkunasta kurkkasimme kaupunkia allamme. Brisbane oli todella kaunis valon kylpiessä suurten talojen reunuksia ja läpi kaupungin kulkevaa jokea pitkin. Kaupunki näytti pilvenpiirtäjineen mahtipontiselta, mutta ei ollenkaan niin suurelta kuin mitä olimme kuvitelleet sen olevan.

Intoa täynnä astelimme ulos lentokentältä  ja otimme kätevän, mutta kalliin (15 AUD/hlö) lentokenttäjunan kohti Brisbanen keskustaa, sillä taksi olisi varmasti osoittautunut kalliimmaksi. Keskustassa vaihdoimme junaa Gaythorne nimistä asuinaluetta kohti. Brisbane sijaitsee Queenslandin osavaltiossa ja tuntui hassulta, että tulimme sinne juuri keskitalvella kylmimpään ajankohtaan. Ilma muistutti hiukan Suomen syyskuun alun päiviä, kirkas valo ja pieni kirpeys, mutta lämpöasteet päivittäin silti kahdenkymmenen yläpuolella. Silti se tuntui kahden kuukauden trooppisen ilman jälkeen yllättävän vilpoisalta.

Onhan tämä jo ison maailman meininkiä. Upea siluetti kaupungista.

Ensimmäinen yö

Brisbanessa kiintopisteemme sijaitsi esikaupunki-alueella noin 10 kilometriä keskustasta pohjoiseen. Tarkoituksena oli että yöpyisimme erään pariskunnan luona pari viikkoa ja jatkaisimme siitä eteenpäin kohti Cairnsiä. Toisin kävi ja jumahdimme tuohon kaupunkiin, jopa viideksi kuukaudeksi. Suurin syy siihen oli, että työtä piti löytää, sillä rahat alkoivat olemaan lopussa kahden kuukauden Aasian seikkailuiden jälkeen. Se on yllättävää miten nopeasti rahaa kuluu reissatessa ja miten hitaasti sitä tuntuu aina kerääntyvän lisää. Toki meillä oli vielä säästöjä, mutta työtä tekemällä on mahdollisuus kerryttää kassaa.

Ensimmäinen ilta ja yö ei tule unohtumaan. Olimme saapuneet vieraaseen maahan, kaupunkiin ja vieraiden ihmisten luokse asumaan. Gaythornessa sijatsevassa kauniissa asunnossa meidät otettiin lämpimästi vastaan ja tunsimme olomme tervetulleiksi. Mutta olimme hyvin väsyneitä ja halusimme pian nukkumaan matkauupumusta pois. Aivomme naksahtivat, kun tuli yö. Talossa ei ollut eristyksiä vaan sisällä oli yhtä viileä, kuin ulkonakin. Noin 15-astetta. Laatta lattiat olohuoneessa ja keittiössä. Kokolattiamatto makuuhuoneessa. Nyt ymmärsimme kokolattiamaton merkityksen. Ilmalämpöpumppua ei käytetty, kuin ääritilanteessa, sillä sähkö on kallista. Sukkaa jalkaan ja nukkumaan. Ai niin. Nukuimme ilmapatjalla ensimmäiset viikot. Se ilmahan siellä patjan sisällä ei lämpene. You see… Yö kului kylmällä ilmapatjalla nukkuessa, muistamme parhaiten sen miten hytisimme ennen kun uni vei meidät mukanaan, meillä ei nimittäin ollut juurikaan lämmintä vaatetta mukanamme. Seuraavana päivänä autoimme isäntäpariskuntaamme muuttamaan uuteen asuntoonsa Everton Parkiin muutaman kilometrin päähän Gaythornesta ja siellä asustelimmekin heidän kanssaan useamman kuukauden ajan.

Kuvittele huoneeseen ilmapatja ja avot. Siinä on meidän ensimmäisten öiden huone. Siihen kuului oma kylpyhuone eli se oli ns. master bedroom.

Alkuun pääsy ja asettuminen uuteen maahan on aina jännittävää ja mielenkiintoistakin. Edessämme oli veronumeron, Medicare- kortin, puhelinliittymien, auton ja työpaikkojen hankinta. Ensimmäiset kaksi viikkoa kuluivat kaiken käytännön asioiden lomassa ja ihmetellessä sitä tosiasiaa, että nyt me sitten tosiaan ollaan Australiassa. Australia avautui meille pikkuhiljaa, opimme maan tavoille sekä totuimme elämänrytmiin. Toisaalta tottuminen ei vaatinut paljoa, sillä se on kuitenkin erittäin lähellä omaa länsimaista kulttuuriamme.

Kaksi väsynyttä matkaajaa täynnä uutta intoa. Mitäköhän Australia tulee meille näyttämään?

Seuraavassa kerromme vähän ensimmäisistä fiiliksistä täällä maapallon toisella puolella ja siitä vastasiko meidän kuvitelmat todellisuutta. Sen verran voimme jo sanoa, että toiseen suuntaan viemäristä valuva vesi ei ole ainoa asia täällä, mikä on nurinperin.

 

Life Without Seasons

Life Without Seasons

Elämää ilman vuodenaikoja... Mitä se on? Auringon palvomista, uusien elämänkokemusten kokemista ja silmiä avartavaa matkustelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *